20.1.2019

viikko 3: Tammikuun Bette Box & Mitä luen juuri nyt?

Aurinkoiset sunnuntaimoikat! Tällä viikolla on toden totta aurinkoa ja lunta riittänyt. Ja se on ollut pelkästään ihana asia. Talveen kuuluu minun mielestä lumi vaikka en olekaan varsinaisesti mikään talvilajien ystävä. Ennemminkin fiilistelijä, hih! Ja sitten taas valon määrän lisääntyminen tietää kevään tuloa ja se jos mikä tekee minut hirmu iloiseksi. Jee!


Tammikuun Bette Box
Bette Boxi tuo kauneustuotteita sisältävä yllätysboxi, joka on ainakin minulle sellainen mukava, pieni piristys arjen keskellä. Minulla ei ole jatkuvaa tilausta päällä vaan olen tehnyt tilauksia aina vähän sillein fiilispohjalta ja tietenkin hyviä tarjouksia silmällä pitäen.

Vaikka en ihan kaikkiin tilattuihin boxeihin ole ollut kokonaisuudessaan 100% tyytyväinen, on niistä kuitenkin joka kerta tullut kelpo tuotteita testattavaksi. Yhdet ihan mun lemppareista ovat olleet Love Beauty & Planetin ihanat Coconut water and Mimosa flower shampoo -ja hoitoaine, jotka löytyivät elokuun 2018 boxista. Putelit olivat minikokoiset, mutta ihan todella riittoisat! Lisäksi ne saavat minulta plussaa syystä, että tuotteet ovat vegaanisia, eivätkä ne sisällä väriaineita, parabeeneja eivätkä myöskään silikonia. Lisäksi putelit ovat 100% kierrätettäviä. Käytössä ne tekivät hiuksistani ihanan pehmeät ja tuoksu oli minun nenään ainakin tosi jees.      


Mitä sitten tammikuun boxi pitikään sisällään? Minun  (sisältö vaihtelee) boxista löytyi kaikki tämä: J. Mäki Professional - Colour -hiusnaamio värjätyille hiuksille, Ziaja Goat´s Milk -entsyymikuorinta, Cougar The 3 Shades of Nude -luomiväripaletti, Love Beauty & Planet Murumuru -voi -ja ruusu -kuorintavoide, Himalaya Herbals Purifying Neem -puhdistusgeeli sekä Ted Baker -uutuustuoksuista testerit. 

Odotan innolla, että pääsen testaamaan kaikkia noita kasvojenhoitotuotteita ja tuon Cougar The 3 Shades of Nude- luomiväripaletin sävyt näyttää herkuilta. Onko Bette Boxi sinulle tuttu? Jos on, niin onko joku tietty tuote jäänyt erityisesti mieleesi? Oletko löytänyt Bette Boxin kautta uusia lempparituotteita itsellesi?


Kotimainen draamasarja Koukussa
Tällä viikolla olen katsonut tv-sarjasta Koukussa ensimmäisen tuotantokauden Yle Areenasta. Televisiossa pyörii muuten parasta aikaa sarjan toinen tuotantokausi, joka on jo minun katselulistalla, hah! 

Ensimmäisten kahden jakson aikana tuntui, ettei tarina kulje eteenpäin riittävän nopeasti, mutta sitten alkoi tapahtumaan. Jälleen tuli todettua, että sarjoille kannattaa antaa mahdollisuus eikä niitä kannata skipata heti yhden tai kahden jakson perusteella. Äidille - kiitos vinkkauksesta!


Mustikkamehu
Viikon aikana olen tehnyt pariinkin otteeseen itse mustikkamehua, koska se nyt vaan on niin samperin hyvää ja lyö kaupan mehut 5-0. Viimeisimpään mehulitraseen lisäsin vielä loput vaniljasokerit mitä kaapista löytyi (ehkä noin 2 teelusikallista) ja jösses miten ihanan maun vaniljasokeri toi mehuun, nam! 

Mustikkamehu 

Tarvitset:
1l mustikoita 
8 dl vettä
2½-3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria

Tee näin:
Kiehauta vesi kattilassa. Lisää mustikat ja keitä noin 15 minuuttia. Siivilöi mehu, kaada se takaisin kattilaan, lisää tässä vaiheessa sokerit ja kiehauta. Pullota mehu siivilän läpi puhtaaseen pulloon. Säilytä mehua jääkaapissa. Tällä reseptillä tulee noin 1 litra lantrattavaa mehua. Maistuvaa sekä kylmänä, että kuumana. Testattu on! 

Mustikan rippeistä tein sosetta. Lisäsin mustikkamäskiin hieman sokeria ja soseutin sen sauvasekoittimella. Mustikkasose maistuu hyvin esimerkiksi aamupuuron kanssa.

Ja mitäs, mitäs.. Niin sitä piti sanomani, että tein viikolla pitkästä aikaa ihanaa Kinkku-Aurajuustopiirakkaa, josta julkaisin jo aijemmin viikolla uuden (vanhan) reseptin, jota vähän tällä kertaa muokkasin. 


Mitä luen juuri nyt? 
Sain postiystävältäni joululahjaksi kirjan - Tyttö joka nielaisi Eiffel-torinin kokoisen pilven, Romain Puértolas. Ennen kuin olin lukenut takakannen tekstiä, saati riviäkään kirjasta, tuumin mielessäni, että onpas varsin kiva nimi kirjalla, kiehtova. Ranskankielinen alkuteos kantaa nimeä: La petite fille qui avait avalé un nuage grand comme la tour Eiffel. Olen aina pitänyt ranskankieltä kauniina ja kiehtovana. Mitä sinä luet juuri nyt? Entä mitä kirjaa suosittelisit muille luettavaksi?


Takakansi: "Kykeneekö äidinrakkaus raivaamaan tuhkapilvet taivaalta, jotta tytär voisi pelastua? Juuri sinä päivänä, kun ranskalaisen posteljoonin Providencen on määrä matkustaa Marrakechiin hakemaan vakavasti sairas adoptiotyrät Zahera luokseen, Islannissa purkautuva tulivuori halvaannuttaa koko Euroopan lentoliikenteen. Posteljooni Providence ei suostu tuottamaan pettymystä pienelle tyttärelleen. Hän on äiti, joka rakastaa lastaan niin paljon, että uskoo oppivansa lentämään."

16.1.2019

Kinkku-Aurajuustopiirakka


Olen joskus jo kauan aikaa sitten julkaissut kinkkupiirakka ohjeen täällä blogissa, mutta viime vuoden puolella kun aloitin puhtaalta pöydältä, piilotin kaikki vanhat postaukset. Joten heitänpä nyt uudemman kerran eetteriin tämän helpon piirakkaohjeen, jonka reseptiikkaa hieman muokkasin. Tein tätä ihanuutta tänään pitkästä aikaa ja kyllä maistui herkulta. Lämmin kinkkupiirakka, josta ei aurajuustoa puutu ja lasi kylmää maitoa, om nom!

 Kinkku-Aurajuustopiirakka

Pohja:
75 g margariinia
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

Täyte:
200 g kinkkusuikaleita
100 g juustoraastetta
50 g Aurajuustomurua
1 kananmuna
1 tlk kermaviiliä
 pippuria myllystä

Tee näin:
Sekoita pehmeään margariiniin jauhot ja leivinjauhe. Lisää joukkoon maito, sekoita taikina takaiseksi ja painele se piirakkavuoan pohjalle. Laita uuni lämpenemään ja valmista sillä aikaa täyte. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja mausta. Uuni 225 ja paistoaika noin 15-20 minuuttia.

13.1.2019

viikko 2: ihanasti paljon lunta & viikonlopun leipomukset

Hei, mukavaa sunnuntaita just sulle! Tällä viikolla on tullut vietettyä paljon aikaa kotona, kuten postauksestakin sen ehkä saattaa huomata. Jos joku ei vielä tiennyt niin minä rakastan elokuvia ja viihdyttäviä tv-sarjoja ja niiden pariin olenkin uppotunut tällä viikolla aika tavalla. En soimaa siitä itseäni, koska vastapainoksi olen myös lisännyt arkeeni liikuntaa, mikä onkin yksi tämän vuoden henkilökohtaisista tavotteistani. Ilokseni voin itselleni todeta, että olen saavuttanut sekä viime, että tällä viikolla viikkokohtaisen liikuntatavoitteeni, hyvä minä. 

Ihanasti paljon lunta
Alkuviikosta satoi ensimmäistä kertaa tänä talvena lunta vähän sillein reippaammin yhdellä kertaa ja voi vitsit miten kaunista kaikkialla on. Ja kun mittari on pysytellyt koko ajan miinuksen puolella, on lumi pysynyt maassa. Jee! 



Komediasarja Modernit miehet
Löydettiin Yle areenasta uusi komediasarja - Modernit miehet. "Mies, miksi et opi? Voiko mies olla enää oma itsensä, kun ulkopuolinen maailma puskee ideologioita, ihanteita, pelkokuvia ja takoo miehelle päähän totuuksia joiden olemassa olosta tämä ei edes tiennyt? Miten suomalainen mies sopeutuu modernin maailman vaatimuksiin, vai sopeutuuko ollenkaan? Modernit miehet on komediasarja suomalaisista miehistä." areena.yle.fi

Ihan mielettömän hauska ja viihdyttävä sarja. Läppä osui ja upposi ainakin minuun. Jaksot ovat noin 20 minuutin mittaisia, joten sarja oli katsottu läpi yhdessä hujauksessa. Iso suositus ja toivonkin, että sarja saa jatkoa. 


Äärettömän herkulliset patongit
Tehtiin viikolla pitkästä aikaa lämpimiä patonkeja. Ja nyt siis puhun perinteisten lämpimien voileipien "parannellusta versiosta". Ihan överi herkullisia! Reseptin olen napannut joskus Niko Saarisen youtube -videolta. maistuvat lämppärit Henkilökohtaisesti pidän resepteistä, jotka on helposti tuunattavissa omien mieltymysten mukaan.


Elokuva - Horton 
Kävin äidin kanssa viikolla kirpputorikierroksella ja löysin viidelläkymmenelläsentillä animaatioelokuvan - Horton. Olen joitakin vuosia sitten nähnyt elokuvan ja muistelin, että siinä on hauska idea ja että elokuva on kerrassaan hurmaava. Ja muistin juurikin oikein, sillä elokuva on juuri niin ihana kuin mitä muistinkin.    

Takakansi: "Hilpeä ja sydäntälämmittävä animaatioseikkailu, jonka pääosassa on Horton - hauskanpitoa rakastava elefantti, joka kuulee avunpyynnön pienestä ilmassa leijuilevasta pölyhiukkasesta. Hyvin pian hänelle selviää, että pölyhiukkasessa asustaa Huuvillen kylä, jonka pienillä asukkailla on suuri ongelma. Hortonin täytyy uhmata viidakon vaaroja voidakseen suojella uusia ystäviään ja pelastaakseen päivän."


Viikonlopun leipomukset
Viikonlopun ruokaostoksilla päätin, että jätän leivät kokonaan ostamatta, ihan vain puhtaasti siitä syystä, että tulisi tehtyä välillä itsekin jotain. Tuore leipä on parasta mitä tiedän! Lauantaina pyöräytin muutamat sämpylät iltapalaksi ja tänään meillä herkuteltiin aamukahvin kanssa ihanaa focaccia leipää, josta en varmasti koskaan tule saamaan tarpeekseni. On se vaan niin hemmetin hyvää!

Sämpylät tein tällä porkkanasämpylä  -reseptillä, mutta koska kaapista ei löytynyt porkkanaa, jätin sen tällä kertaa pois. Mutta ihan ehdottomasti suosittelen kokeilemaan porkkanaa sämpylätaikinassa, sillä se tuo mukavan kuohkeuden taikinaan.


Lisää lunta ja aamuksi kahvia
Tulin juuri kotiin. Kävin lähikaupassa sen verran, että hain meille aamuksi kahvipapuja, koska aamut ilman kahvia on suoranaista tuskaa! Lumisade yllätti (hyvällä tavalla) ja samalla inspiroiduin siitä sen verran paljon, että kävelin kotiin kiertoteitä. Kuin varkain tulikin tehtyä ihan mukavan mittainen kävelylenkki. Nyt vähän eilistä makaroonilaatikkoa nassuun ja Netflixistä joku toimintapläjäys.  

11.1.2019

viikko 1: uusi vuosi & televisiosta draamaa

Tästä se alkaa, minun vuosi 2019 -juttusarja, joka matkanvarrella muokkaantuu omanlaisekseen. Tarkoitus on kirjoittaa edellisen viikon asioita,- tapahtumia -tai jotakin sellaista ylös, mikä minulle jäi menneestä viikosta päällimäisenä mieleen.

Uusi vuosi
Vuosi vaihtui ihan rauhallisesti kotona. Tehtiin mieheni kanssa uuden vuoden aattona urakalla pikkupitsoja koska ajateltiin, että ne on juhlavampia kuin ihan vain perus peltipitsa, jota tavallisemmin tulee tehtyä. Jostain syystä tuosta "projektista" ei tullut otettua yhden ainutta kuvaa, kuten ei myöskään niistä pitsoista. Mukavaa yhteistä touhuamista, joten hetki vei mennessään.

Keskiyöllä kävimme sen verran ulkona, että mieheni lähetti iloksemme taivaalle muutamat paukut tai paremminkin jonkinlaiset padat. En niistä niin ymmärrä. Meillä on aina ollut selkeä "työnjako" uuden vuoden rakettien ja paukkujen suhteen - mies hankkii ilotulitteet ja hoitaa niiden paukuttelut ja minä keskityn seuraamaan sitä koko prosessia turvallisen matkan päästä. Tänä vuonna sijoitin itse ilotulitteisiin niinkin paljon kuin viisikymmentäsenttiä ja ostin paketin tähtisädetikkuja. 

Suklaakonvehdit
En ilmeisesti saanut jouluna riittävästi suklaata syödäkseni, koska hamstarsin sitä  heti alennusmyynneistä lisää. Nam. En tiedä, että voiko suklaasta koskaan saada tarpeekseen? Epäilen.


Draamasarja This is Us
Torstaina starttasi nelosella uusi sarja This Is Us, joka yllättää katsojan odottamattomilla käänteillään ja käsittelee hyvin vaikeitakin aiheita. Sarjan päähenkilöiden tarinat alkavat kietoutua yhteen jaksojen aikana ja menneisyyttä sekä nykyhetkeä sekoitteleva kerronta paljastaa mielenkiintoisia syy-seuraussuhteita henkilöiden elämistä. (nelonen.fi)

Sarja on yhdysvalloissa suosittu draamasarja ja sitä on kehuttu erityisesti lämminhenkisyydestään ja samaistuttavista hahmoistaan. Enkä yhtään ihmettele! Enpä muista, että koska olisin viimeksi innostunut yhtä paljon jostain tv-sarjasta. Jostain käsittämättömästä syystä, multa meni ohi sarjan mainokset ja "hypetys", mutta onnekseni mieheni oli ottanut ensimmäiset jaksot boksille talteen. Kuulemma ihan vain siltä varalta, että jos minua sattuisi kiinnostamaan. Sarjalle vahva suositus!

Vuoden ensimmäiset joulutortut 
Päätin tehdä joulutorttuja kun joulusta jäi muutama levy lehtitaikinaa ja puolipurkkia luumuhilloa, mutta en tiedä mitä tapahtui? Joulutortut eivät nimittäin enää maistuneetkaan vaikka sirottelin tuttuun tapaan kunnon kerroksen tomusokeriakin päälle. Ilmeisesti kiintiö oli tullut täyteen. Jouluna sitten taas, hahaa! 


Elokuva - Bird box
Näkymätön ja uhkaava voima saa suurimman osan ihmisistä tekemään itsemurhan. Viisi vuotta myöhemmin eräs eloonjäänyt yrittää epätoivoisesti viedä lapsensa turvaan. (netflix.com)

Odotin elokuvalta enemmän, en tiedä mitä? Elokuva oli paikoin ahdistava, mutta ei kyllä varsinaisesti mikään kummoinen trilleri. Sanotaan, että elokuva oli sellainen kerran katsottava, ihan ok. Elokuvan alku oli ihan potentiaalinen, mutta edetessään se koko homma jotenkin lässähti. Katsottuani elokuvan, luin jostakin, että sen ympärillä velloo jonkinainen haaste, missä porukka on tehnyt arkipäivän askareitaan silmät sidottuina ja samalla kuvannut toilailujaan. Noh, arvata saattaa, että sellainen toiminta ei välttämättä ole päätynyt aina kovin hyvin. En ole koskaan oikein ymmärtänyt näitä elokuvien ja pelien synnyttämiä lieveilmiöitä.

Punaviiniglögi
En varsinaisesti ole punaviinipohjaisten glögien ystävä, mutta meninpä ennen joulua kehumaan pullon ulkoasua äidille Alkossa ja kuinkas ollakaan, sain pullon joululahjaksi. Kiitos vielä äidille! Pullon säästän ehdottomasti ja ajattelin tehdä siitä kynttilänjalan. 

10.1.2019

minun vuosi 2019

Olen pähkäillyt pitkään sitä, että mihin suuntaan haluaisin viedä tätä blogia. Lähdin miettimään asiaa siltä kantilta, että a) pidän valokuvaamisesta sekä b) pidän myös kirjoittamisesta ihan todella paljon! 

Instagram on ollut minulle vuodesta 2013 se kaikista tärkein somekanava, mutta siitä on aina puuttunut se jokin. Sinne ei ole tehnyt mieli kirjoitella kuin lyhyitä kuvatekstejä, jos sitäkään. Instagramissa mennään kuvat edellä, kun taas blogissa paneudutaan tottakai kuviin, mutta myös kirjoitettuun sisältöön. Blogin kanssa minulla on sitten taas aina ollut kateissa sellainen selkeä linja, että miten ilmaisisin täällä itseäni.

Pohdintojeni jälkeen tulin sellaiseen lopputulokseen, että ainakin yritän yhdistää päiväkirjan muodossa nyt sekä Instagramin, että blogin tänne. Luvassa on siis ainakin paljon kuvia, mutta myös ihan tavallisen pulliaisen arkisia juttuja. Olen päättänyt, että tästä tulee minun vuoteni, joten odotukset ja motivaatio on ainakin tapissaan. 
Tavoitteeni on, että tämän vuoden päättyessä, blogissani on vähintäänkin sen 52 (52 viikkoa) postausta tunnisteella "minun vuosi 2019", iiks! Olen tehnyt itselleni tälle vuodelle henkilökohtaisia tavoitteita ja siihen minulla on apuna Kasvustoorin vuoden 2019 tavoitekalenteri, jonka avulla olen lähtenyt pilkkomaan tavotteita- ja suunnitelmiani pienemmiksi niin sanotuiksi välitavotteiksi. Kalenterissa edetään kuuden viikon jaksoissa.

Voitin kalenterin joskus marraskuun lopussa tuulanneli -blogista ja voiton myötä minulle avautui myös mahdollisuus osallistua Facebookin kautta sellaiselle Kasvustoorin "sparrauskurssille", mutta se meni kiireiden vuoksi valitettavasti minulta kokonaan ohi. Onneksi kuitenkin lähdin lukemaan ja tutustumaan kalenterin ideaan itsenäisesti hieman ennen vuoden vaihtumista. Kirjasin konkreettisesti tavoitteeni ja unelmani kalenteriin ylös ja heti tuli paljon luottavaisempi fiilis monenkin asian suhteen. Tulkoon tästä vuodesta 2019 meille kaikille hyvä.